Kevään kunniaksi Bebe-leivoksia

Lapsena en pitänyt bebe-leivoksista yhtään. Vanhempani ostivat niitä joskus itselleen juhlapäivänä kahvin kanssa ja muistan kuinka nyrpistelin, vaaleanpunainen kuorrutus oli hyvää, vaan täyte sen alla pahaa. Aikuisena nuo syntisen pehmeällä kreemillä täytetyt herkut ovat alkaneet maistua. (niinkuin moni muukin lapsuuden inhokki...)

Yleensä en raaski ostaa leivoksia kaupasta, kävelen kyllä leivoshyllyn ohi lähikaupassamme ja kyttään, josko olisi viimeisen päivän Bebejä, eli niitä jotka ovat -30% tarjouksessa. Harmittavan harvoin alennusbebeja on, mikä toisaalta on vyötäröllä majailevan pelastusrenkaan kannalta hyvä asia...

Pitkään on jo tehnyt mieli kokeilla tehdä itse näitä herkkuleivonnaisia ja tänään vappuaattona oli kerrankin aikaa olla kotona ja väsäillä muutakin kuin pakollisia kotihommia. Niinpä kaivelin internetistä ohjeita ja niitähä löytyikin, hiukan erilaisia muunnelmia oli runsaasti. Päädyin kuitenkin "luottoblogiini" eli Kinuskikissan Bebe-leivoksiin.


Bebe-leivokset
n. 20-30 kpl


Pohja:
200 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria
1 kananmuna
4 ½ dl vehnäjauhoja

Täyte:
3 ½ rkl sokeria
4 tl perunajauhoja
1 ¾ dl kuohukermaa
2 keltuaista
175 g voita
2 tl vaniljasokeria (itse jätin tämän pois ja laitoin n. 5 cm:n pätkän halkaistua vaniljatankoa kattilaan kiisselin keittämisen ajaksi)

Kuorrute:
4 dl tomusokeria
3 ½ – 4 rkl vettä
punaista elintarvikeväriä
nonparelleja

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vatkaimella joukkoon kananmuna ja lopuksi jauhot n. 1 dl kerrallaan. Voitele leivosvuoat. Muotoile taikinasta tasainen pallo ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille. Oikeita leivosvuokia minulla ei ollut, mutta käytin kertakäyttöisiä metallivuokia. Taikinan painelu vuokaan onnistui kun kostutti hiukan sormia kylmässä vedessä ja piti vuoat pinossa päällekkäin, jolloin päällimmäiseen vuokaan oli helppo painella taikinaa, kun reunat pysyivät alla olevien vuokien takia jämäkkänä. Sitten vain taikinoitu vuoka pellille ja seuraavaa täyttämään.
Taikina pitäisi saada mahdollisimman ohuenlaisesti vuokaan, jotta mahtuisi sitten täytettäkin. Minä en tässä ihan onnistunut, hiukan liian paksusti laitoin taikinaa, mutta jospa ensikerralla sitten...

Laita vuoat pellille ja paista 175 asteessa n. 10 minuuttia, kunnes reunat ovat saaneet kevyesti väriä.
Anna leivosten jäähtyä vuoissaan hetken aikaa.

Täytteen tekeminen aloitetaan keittämällä kiisseli. Laita sokeri ja perunajauho kattilaan, lisää kerma ja kaksi keltuaista. Minä pistin tässä vaiheessa kattilaan myös pätkän halkaistua vaniljatankoa, josta riipaisin veitsen kärjellä siemet kerman joukkoon. Keitä kiisseli miedolla lämmöllä kokoajan sekoittaen ja kun neste sakenee, on kiisseli valmista. Nosta pois levyltä ja jäähdytä kunnolla.

Jatka täytteen valmistusta vatkaamalla voi vaahdoksi ja kun kiisseli on kylmää, lisää se voin sekaan kera vaniljasokerin ja sekoita hyvin. Hätäilin tässä vaiheessa ja vaahdotin kyllä voin, vaan kiisseli ei ollut vielä kunnolla jäähtynyt, joten lisätessä sen voin sekaan koko homma meni litkuksi. Onneksi jääkaappi pelasti tilanteen ja hetken päästä koko komeus oli sopivasti jähmettynyt ja saatoin lusikoida täytteen taikinakuoriin ja pistää kuoret jääkaappiin odottelemaan että täytteen pinta olisi jähmettynyt ja olisi kuorrutteen aika.

Sokerivesikuorrute syntyi tomusokerista ja keltaisesta karamelliväristä. Hiukan vettä sekaan ja huolellista sekoitusta, jolloin kuorrute notkistuu sopivasti. Älä tee liian löysää, että kuorrute pysyy sievästi leivosten päällä. Koristele nompareilleilla.

Nyt ymmärrän miksi nämä maksavat kaupassa kultaharkkoja. Työtä oli kovasti, kun kuuden maissa aloitin valmistamisen, niin kymmenen aikaan pääsi vasta ensimmäistä maistamaan, niin monta erilaista välivaihetta tässä oli. Maku oli kuitenki herkullinen ja vaivan arvoinen.  Suurin osa leivoksista päätyi pakkaseen, josta niitä on varmasti mukava tulevina viikonloppuina ottaa aamukahvin kanssa nautittavaksi.